lauantai 30. huhtikuuta 2016

Iiiik! Nyt se sitten puree. On sitä odotettukin ;)

Tantrisesti.. Vampyyrifriikkinä olen useammilla vuosikymmenillä innostunut aiheesta, vampyyrien vapaudesta, ikuisesta elämästä, joka voi olla lohdutonta ja surullista, luopua rakkaistaan tai muuttaa heidät lopullisesti, tuhota vai pelastaa... Olla viettien, himojen, halujen vallassa eikä koskaan nähdä auringonnousua - paitsi Murnaun elokuvana ;)

Kreivi von Vatsalihas teki taikurin taitojaan eniten eilen 27.4.16. Huh. Ja Mikko Vihma on niin tyrmäävä ja hyrmäävä [ tyrmään / turmioon vievä ] kreivi von Krolock että oksat pois ja ikkuna auki kylpyhuoneeseen! Vaikka kuinka lunta sataisi..       Oikeastaan tämä on nerokas kokonaisuus kaiken kaikkiaan lahjakkailta ja ironisilta, ja itseironisiltakin ihmisiltä, jotka tuottavat nautintoa, mutta pohjalla on myös agenda suvaitsevaisuudesta... Suomeksi nämä laulut kuulostavat uskottavilta, koska ne esitetään aidosti ja tunteelta, mutta niissä ja sovituksissa on myös ripaus hulluutta, rajojen yli menemistä ja itseironiaa, niin yleisön ja kuin hahmojen tasolla ja kanssa.. Tanz der Vampire...

Tämä kuulostaa suomeksi paljon paremmalta, verevämmältä ja monitasoisemmalta - tietenkään en ole nähnyt tätä muualla, ja puhun tekstaan vain englanninkielisestä laulusta. Ma aber Deutsch ist wunderbar zu sprechen und zu hören -


Vampyyrien tanssi saisi olla niin wagnerilainen että kestäisi yli 5 tuntia.. Vampyyrien tanssi oli täydellinen, goottilainen, kauhuromanttinen, verevä ja höpsö musikaali perustuen Roman Polanskin alkuperäiselokuvaan Fearless Vampire killers, joka suomeksi oli mainio Vampyyrintappajat anteeksi mutta hampaanne ovat niskassani... Minua jännitti, miten veri roiskuu, miltä näyttää tanssijaisten suuri peili jne koska Polanskin elokuva on yksi lemppareistani, muttei huolta: Vampyyrien tanssi on tai nyyh OLI täydellinen, goottilainen, kauhuromanttinen, verevä & höpsö musikaali..


Kreivi puree

Vampyyrien tanssi 2016
Ja Peacock-teatterissa tuli Sarah oli uusinut ilmeitään ja muudejaan, ja kuitenkin pysynyt mysteerinä, nuorena modernina naisena, joka haluaa nautintoja ja vaihtoehtoja... Vampyyrien tanssi on suvaitsevainen. flirttaileva ja toivokas musikaali, komedia, matka ja nautinto. Mutta viaton, pelokas Alfred on kaiken sydän. Pidän luvattomasti Johnny Deppin ja Simon Peggin hahmoista, jossa pää- tai sivuhenkilönä on mies, joka voi tuntea pelkoa ja pelkuruutta, siinä on jotain aitoutta ja luonnollista, ja hienoa komediaa verrattuna johonkin turhaan räiskeeseen jossa ihmimisyyden - tallo ne sylvester... Mutta Petrus Kähkönen on kyllä huippu, niin mykkäfilmissä kuin muissakin genreissä. Hän on koominen niin kuin Pirkka-Pekka Petelius pakottomasti, samoin kuten Nummisuutarien Esko - siis siinä vanhimmassa elokuvassa, on siinä jotain samaa kuin Shadow of Vampire elokuvan Jonathan Harkerissa jota näytteli mainio Eddie Izzard ( paitsi ilman mustaa kynsilakkaa, valitettavasti), ja samaa kuin Keanu Reeves niin ikkään Harkerina Bram Stokerin Dracula elokuvassa, jossa miestä viedään nautintoon kuin pässiä narussa - muka. Myös Keanua kuin Petrustakin riivaavaat hyrmäävät estottomat vampyyrinaiset, jotka eivät kärsi nutturasta eivätkä muutenkaan tiukasta piposta... Mutta onko musikaalin unikohtaus painajainen vai märkä uni? Onko sillä väliä? Olisi kiva nähdä Petrusta myös Burleskissa, siis Boylesquessa.
oikeasti kuuma...

        Ja Herbert! Voi kuvata vain sanalla flamboyant.... Tanssi poika tanssi, pyöritä, lennätä pellavapäätä.. Vaikka pressanlinnassa tanssitaan valssia vain heterotyylillä, niin tässä on myös kaunista poika & poika -valssia. Kunhan kumpikin on täiskasvanu elikkä täysikäinen. Ja halukas. Vampyyrien tanssissa oli viittauksia Rocky Horror Picture Showhun (väärä kylpyhuone, kuinka Herbert viettelee Alfredin, tai siis pääsee hyvinkin pukille, ehkä, ja kuinka antautua nautinnolle ) sekä Ooppera kummitus tarinaan (urut), ja Luhrmanin Moulin Rouge musikaaliin ( raavaat uroot ravaavat lakana huntuna ), ja kaikkeen muuhunkin ihanaaan. Herbertin kuohkea fleda ja niittirannekkeet ovat seksikäs ja uhmakas kombinaatio Juhan af Gran & Billy Idol & Johnny Halliday...


torstai 28. huhtikuuta 2016

Täällä Köningsbergissä näiden daguerrotypioiden tekeminen kestää: verestä kylläinen aatelinen

Terveisiä kuumasta pimiöstäni ja kiitoksia eilisestä. Ja monesta muustakin kerrasta.. Ainakin aluksi
kreivi von Krolock valepuvussa, eikun von Krolockin veres vieras, suoraan hautuumaalta.  Vampyyrien tanssi 27.04.2016, Täällä Köningsbergissä näiden daguerrotypioiden tekeminen kestää: verestä kylläinen aatelinen Jonas Saari



Kreivi von Krolock valepuvussa
Täällä Köningsbergissä näiden daguerrotypioiden tekeminen kestää luvattoman kauan.



soittolistassa samaa kinkyä kuin produktiossa. Tai oikeastihan tämä on rotestilaulu:
ja alkuperäisessä Roman Polanskin kauhukomediassa Vampyyrintappajat - anteeksi mutta hampaanne ovat niskassani on upea Komedan musiikki. Tuo elokuva on yks lemppareistani, se kertoo niin viattomuuden ajasta ennen vietnamin sotaa, ydintuhoja, terrorismiä, aidsia.

Ei, en ole laivalla matkalla Varnasta Lontooseen.

No I am not on boat from Varna to London to spread some Love... Ei tämä ei ole lipputangon nuppi. Täysikuu. 19.04.2016, mutta minkä jälkeen? Tirsk.  Ei, en ole laivalla matkalla Varnasta Lontooseen.
Satu Ylavaara Photography, Satu Ylävaaran valokuvia,
valokuvaaja Satu Ylävaara, photographer Satu Ylavaara,
 Satu Ylavaara Portfolio, Satu Ylävaara työnäytteet

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Prima Nina in Ekstase

Nina Hagen Kulttuuritalolla 26.4.16 itketti ja kertoi elämäntarinansa, ja suuret vaikuttajansa, kuten Bertolt Brechtin - oikeastaan mikä tahansa näytelmä / laulu, Kolmen pennin ooppera. Ja Woody Guthrien rotesttilaulut. Hyvät paikat, suora yhteys. Kuuleeko Helsinki kuuntelen. Tsernobylin päivänä. Frühling in paris ja My way kohokohtina.... Täydellisesti kaiken hallitseva diiva oli sekä papitar, valistaja, aktivisti että stand uppi -koomikko. Kun tuntuu, että hän laulaa vain sinulle, ja kuinka hyvin, hienosti: ooppera, koominen ooppera, burleski, groteski; tyylilajit, sävyt, kauhu, rumuuskin. Voima-lehdessä oli hieno haastattelu, jossa tapetilla mm kuinka sairas maailma on, mm tyttöjen silpominen. Jotkut kottaraiset menivät tiiraamaan kuningaskalastajaa. Minä tätä paratiisilintua. Se joka sanoo Less is more saa painua - takaisin koulun penkille. Häiritsevänä ainoastaan kuinka vähän Hagenin omaa musiikkia kuuli, onhan monta vuosikymmentä mistä valita.





perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kaupunki viestii, kirjoja kivijalkakaupassa,

Katukaidetta, kaupunki viestii, kirjoja kivijalkakaupassa, teatterikorkeakoulussa katutaiteen seminaari nimeltä ilman lupaa, joukkoliikenne kulkee, ja viellä illaksi Vampyyrien tanssi musikaaliin. Voi sitä autuuden tunnetta ja somen voimaa



lauantai 16. huhtikuuta 2016

Katutaide voi olla täydellisesti sävy sävyyn sopiva kokonaisuus kuten tässä Itä-Helsingissä

Tai Idän liepeillä.. Katutaidetta, graffiti, urban art, street art, perfect match, matcing shades. Katutaide voi olla täydellisesti sävy sävyyn sopiva kokonaisuus kuten tässä Itä-Helsingissä. Sopiiko harmaa, harmaampi, punainen ja graafinen koivu yhteen? Onko se hyvin lähiömäinen cocktail? Miksi lähiö ei voi olla pinkki, turkoosi tai malva? Onko suomalainen tabula rasa se harmaan ladonovi?


sopiiko harmaa, harmaampi, punainen ja graafinen koivu yhteen? Onko se hyvin lähiömäinen cocktail?

valokuvaaja Satu Ylävaara, photographer Satu Ylavaara, Satu Ylavaara Portfolio, Satu Ylävaara työnäytteet.

torstai 14. huhtikuuta 2016

KARI

Kari Peitsamo esittää yleisön pyynnöstä kappaleen Perseitä, perseitä, perseitä...